Anteeksi. Oli minulla järjestelmäkamera mukana. Oli minulla suuret suunnitelmat ottaa kuvia siitä ja tuosta, käydä Tukholmassa kauniin päivän turvin ja yrittää selostaa niin Siljan uudesta Todes -show’sta, kuin Tavolàtan herkullisesta laatauoliivimenusta. Mutta kuinkas kävikään?
Minä olen melkoisen kiireinen perheenäiti, arki on mitä on ja koko perheen kanssa on tullut oltua laivoilla useaan otteeseen. Voitte vain kuvitella, miten käy kun lapset jää hellään hoitoon kotiin ja me aikuiset rakastavaiset pääsemme ihan kahdestaan laivalle. DeLuxe -hytti, mansikoita, jääkaappi täynnä juomaa (alkoholitontakin, huom.), eikä minkäänlaisia rajoitteita. Hah, me olimme miehen kanssa kuin pikkulapset karkkimaassa!
Mikäs sen messevämpää kuin nauttia lähdön hetkellä hytin rauhasta, kuohuviinistä, mansikoista ja parisängystä jonka yksittäiset sängyt, öhöm, eivät olleetkaan kiinnitetty toisiinsa. Mitäpäs tuosta, me katselimme maisemia ja tuijotimme telkkua onnesta muikeana, kun mikään, tai kukaan, ei keskeyttänyt katseluhetkeämme.
Tiesittekös muuten, että Silja Serenaden DeLuxe -hytit saavat uuden ilmeen marraskuun telakoinnin aikana? Sen vain sanon, että todella kaivatusta uudistuksesta on kyse ja odotankin innolla uusien tilojen näkemistä. Toivottavasti lakanatkin pistetään siinä samalla vaihtoon. Ai miksikö?
Reiän koko n. 2 cm/repaleinen sivu. Eiköhän laivalta olisi löytynyt ehjäkin lakana….
Ilta meni Wine Barin penkeillä katsellen Promenadella vaeltelevia ihmisiä, Atlantis Palacen Todes -show’ta ihmetellen, tanssien ja juhlien. Päädyimme nukkumaan vasta neljän jälkeen aamuyöstä ja heräsimme uuteen aamuun 8.30 Suomen aikaa. Tulos: Tavolàtan aamupala puoliunessa, kömpiminen takaisin sänkyyn ja koiranunta yhteen saakka. Siinäpä se meidän Tukholmaan tutustuminen sitten oli, sillä päädyimme oleskelemaan laivalla koko päivän.
Jos edellinen ilta oli mennyt Mundon nopeilla eväksillä, niin paluussa aterioimme miehen kanssa pidemmän kaavan mukaan Tavolàtassa. Minäkin pääsin maistelemaan laatuoliivien inspiroivasta menusta punajuuririsottoa (ilman kuningasrapua) ja jälkiruoaksi marjasalaattia lämpimällä neitsytoliiviöljykeitolla. Tuohon kun vielä lisäsi tuhdin alkupalan, päädyin jälleen voivottelemaan loppuillan ja haukkumaan itseäni liiasta ahtamisesta. Hyvää siis oli, joten ainakin täältä suunnalta hyväksyvät sanat.
Superkuu jäi näkemättä, mutta ainakin auringonlasku oli komia.
Loppuilta meni melkoisen samalla kaavalla kuin edellinenkin, eli Wine Barissa ja Atlantis Palacessa, pyörähdimmepä jossain välissä Pubissakin. Todes oli vauhdikas show, muttei vakuuttanut ihan täysillä. On kuitenkin hyvä, että laivayhtiöt tarjoavat muutakin kuin elävää musiikkia. Noudatin Siljan kuvauskieltoa, joten show’sta ei ole kuvia.
Niin juu, ja kyllä vaan tuo meidän kotisohva oli mukava paikka päiväunille eilen. Otin pikkuiset tunnin mittaiset istumapäiväunet appivanhempien keskellä, tietämämättä maailmanmenosta sen enempää. Olin huomattavasti rähjääntyneempi Siljan, kuin aiemman viisi laivaa 89 tunnissa -turneen, jälkeen. Ei vanha ihminen jaksa tuollaista bilettämistä.
Vastaa