Wihii, terveisiä saikkulandiasta!

Nyt on kuulkaattes asenne kohillaan tällä naisella. Naama messingillä istun täällä kotisohvalla ja vaikka selkä on pienoisesti tulessa niin mitäpäs tuosta. On menossa saikkupäivä numero neljä ja ääni alkaa vihdoin palata tämänkin naisen äänihuulille. Tasan viikon se kesti ja eihän tässä vielä olla kunnossa mutten ainakaan pihise enää. Lapset ovat ilokseni olleet tämän viikon isovanhemmillaan sillä alunperinhän minunkin piti olla töissä pitkää päivää. Nyt olen onneksi saanut olla rauhassa kotona hiljaa, sillä eihän lasten kaitsemisesta äänettä olisi tullut mitään.

Ääni siis alkaa palautua mutta ristiselkä on aivan hajalla kun en ole liikkunut sairastelun takia tarpeeksi. Viime yönä heräsin aivan käsittämättömään ”kankkukipuun” kun kipeä selkä heijasti kivun jonnekin ihan muualle. Siihenhän se yö sitten menikin, yritin ensin lämpöpussukalla lämmitellä paikkoja ja mutta sitten oli jo pakko nappasta Ibumax jotta pystyisin edes nukkumaan. Onneksi lääke auttoi, mutta enhän minä voi tällä tavalla elellä enää. Jotain tarttis tehdä ja olenkin pohtinut vahvasti Selätintä, mutta pikkuisenhan sekin epäilyttää onko kyseinen vehje sijoituksen väärti. Että jos joltain löytyy tuo Selätin niin paas kertoen onko siitä oikeasti hyötyä.

Kaikesta sairastelusta huolimatta täällä ollaan tyytyväisiä ainakin vielä. Lähdemme tänään miehen kanssa illalla ostamaan Ikeasta sänkyä toiselle tenavalle ja voinkin jo melkein sanoa että eihän se mene niinkuin Strömsössä. Odottakaa vain meikäläisen puhinoita uskomattomasta Ikean reissusta, sillä eiköhän sängystä muutama pala puutu ja ne korvaavat löytynevät jostain Kuopion suunnalta, trust me.

Että tämmöttii. Olen iloinen. On perjantai, aurinko paistaa ja viikon mittainen kesäloma alkaa tiistaina. Pitäähän siihen lomaan sisällyttää kunnon mökkijuhannus taasen, jolloin tästäkin prinsessasta muotoutuu kunnon mökkieläjä (täydellisin mökkimukavuuksin tosin). Alla olevista kuvista näkeekin sen syyn, miksi minä nautin mökkielämästä.

Oikein hyvää perjantaita muruset!