Passionate Traveller
-
Alppireissu Day 8: Aamupala hienostohotellissa & Salzburg
Jos oli edellinen päivä ollut kaikin puolin miellyttävä niin oli kyllä aamukin maailman parhaassa hotellissa. Elämäni aikana on tullut pötköteltyä muutamissa pehmoisissa vällyissä, mutta Grand Hotel Kronenhofissa peitot olivat jo todella muhkeat. Nukkuminen oli ollut nautinto, joskaan kranttu selkäni ei ihan tykännyt sängystä. Superpehmoiset petivaatteet ja niin pehmoinen peitto! Aamu alkoi nautinnollisesti aamu-uinnilla ja kylpyhetkellä
-
Mihinkäs sitä tästä pääkopasta eroon pääsisi?
Minulla oli suorastaan kamala yö. Ystäväni tilanne on nyt sitten tullut uniin, kiitos tämän oman luonteeni joka haluaisi kaikille rakkaille ihmisille vain hyvää. Näin suorastaan karmaisevaa unta viime yönä, jossa koko maailma hajosi talon ulkopuolelta ja minä yritin suojella taloa sisältäpäin. Rakensin suuren suojakehän talon ympärille ja sain kun sainkin hikisesti pidettyä kaikki talon sisällä
-
Kun rakkaus loppuu…
Ei. Ei meidän perheessä onneksi. Tämä viikonloppu on mennyt hiukkasen hiljaisemmilla mielin, sillä ystäväni tuli jätetyksi melko tökeröllä tavalla. Mies ei vain sitten jaksanutkaan perhe-elämää ja päätti jättää vaimon lapsineen selviämään yksin. Surulliseksi tämän asian tekee se, että mukana on tosiaan kaksi lasta, jotka ovat molemmat niin vanhoja että ymmärtävät erittäin hyvin mitä isä on
-
Ilmaista stressin kampitusta luonnon helmassa
Toissapäiväisen vetämättömyyden ja raivostuneen olotilan takia tuli mieleeni kiva päivä kesältä, jolloin mieheni ystävä vei meidät veneajelulle ja vietimme päivää Savonlinnasta muutaman mailin päässä olevassa Iso-Kankaisen saaressa. Vehreällä saarella oli hyvän laiturin lisäksi niin kallioita kuin lapsille sopivaa hiekkarantaakin, grillipaikka ja puu-wc. Pääkaupunkiseudulta olevana naisena sitä tulee harvemmin lähdettyä luontoon joten päivä saarella oli ikimuistoinen. Vaelsimme metsässä,
-
Apua, onko minulla miesflunssa?!
Viitaten eiliseen postaukseeni olin kyllä aika poikki eilen. Raahauduin ryytyneenä kotiin, söin ja menin istumaan sohvalle johon nukahdin istualteen. Heräsin siihen kun lapset huomauttivat isälleen nukkumisestani joten siirryin miehen pyynnöstä sänkyyn pötköttämään, mutta eihän nukkumisesta tullut enää mitään koska olin jo saanut pienoiset kauneusuneni sohvalla. Kurkkuun koski aivan kamalasti ja olo oli muutenkin kuin jyrän
-
Nyt napsahti!
Tiedättekö mitä? Minä olen poikki. Ihan oikeasti. Kävelen päin seiniä, olo on kuin jotain tainnuttavaa lääkettä olisi vedellyt enemmänkin tähän minun naamariini mutta töissä taistelen olotilaani vastaan jotta työhommat etenisi. Tiedä sitten olenko tulossa kipeäksi kun lapset on jo röhissyt vajaan viikon vai onko eilisyönä napattu väsyttävä lääke kutinaan vieläkin haamuna kropassani. Niin tai näin,
-
Alppireissu Day 7: Tervetuloa maailman parhaimpaan hotelliin!
Aamu Italian Vercanassa, pettymysten majassa, alkoi oikein kauniina ja kyllähän se harmitti ettemme voineet nauttia aamupalaamme terassilla jota tosiaan ei huijatuksi tulleena ollut. Avasimme olohuoneen ikkunan ja oven sepposen selälleen jotta saimme nauttia edes hieman ulkoa tulevasta lämmöstä ja auringonpaisteesta. Tämä oli jännä päivä minulle, sillä mies oli luvannut edellisenä iltana minun nukkuvan paremmassa paikassa
-
Joskus on vain tehtävä muutakin
Heips! Kyllä minua pikkuisen hävettää kun en ole kirjoitellut vähään aikaan. Keskityin perhe-elämään melko kiitettävästi ja päätin jättää blogipostaukset vajaammalle ihan jo senkin takia, ettei katkonaisista kirjoitushetkistä tullut kovinkaan järkeviä kirjoituksia aikaiseksi. Nuoremmalla lapsella tuntui olevan pikkuisen hakusessa taas tuo koulun aloitus, sillä opettaja vaihtui ja me aikuisetkin jouduimme hiukan hakemaan uuden opettajan toimintatapoja. Läksyjä
-
Hei! Olen K, entinen koulukiusattu
Mm. netissä on jo jonkin aikaa ollut kampanja koulukiusaamista vastaan ja ajattelin ottaa itsekin kantaa tuohon. Olen nimittäin entinen koulukiusattu ja vaikka koenkin selvinneeni kiusaamisesta hyvin, nyt somessa leviävä Suomen Lukiolaisten Liiton Youtube-video sai ensimmäisen kerran kyyneleet silmiini. Olin jo ala-asteella oiva kohde kiusaajilleni. Olin pienikokoinen, pullonpohjasilmälasein ja hammasraudoin varustettu hiljainen tyttö, joka valittiin viimeisenä