No onpahan ollut alkuvuosi!

Juu, onhan blogi ollut hiljainen, mutta siihen on ollut syynsä. Mitäs tässä on alkuvuodesta tapahtunut ja mitä ihanaa on piakkoin tulossa?

Katkenneet kynnet, iso kasa mustelmia ja romuna oleva kroppa

Juu, olo on kuin 70-kymppisellä mummolla. Meikä nousee hitaasti tuolista voivotellen ja heräilee yöllä lonkkasärkyyn. Kroppa oli äskettäin täynnä mustelmia ja kynnet niin pahassa kunnossa, ettei tehnyt mieli näytellä käsiä minnekään suuntaan. Miksi?

Väistömuutto, *kele! Tammikuun alussa tosiaan oli pakko muuttaa tästä meidän omasta kodista muualle, kun asuntomme rempattiin lattiasta kattoon. Uusiksi meni putkien lisäksi keittiö, kylppärit, kaapistot, seinien maalaukset ja lattiat koko kämpästä. Löydettiin ihan hyvä kämppä toisesta kaupungista huomattavasti parempien yhteyksien varrelta, mutta yksi vika siinä väistökämpässä oli. Se oli huomattavasti pienempi.

Väistömuutto alkoi oikeastaan viime vuoden syksyllä, kun ruvettiin siirtämään meidän isoimpia huonekaluja (mm. kirjahyllyn vitriinit) mökille säilöön. Silti sitä muutettavaa kamaa kahden kämpän välillä oli siihen malliin, ettei mustelmilta, pieniltä vammoilta ja kropan jumituksilta säästytty. Onneksi on hyvät edut työnantajalla ja ensiapuna pääsen nyt käymään fyssarin hierottavana useamman kerran.

Eihän se menny niinkun Strömsössä

No, oman kämpän remontin lopputarkastus oli ystävänpäivänä, mutta jo sisälle astuttaessa löytyi huomautettavaa. Siinä vaiheessa, kun mm. keittiön välitilalevyt oli väärän väriset ja vetimetkin väärät, eteisestä oli laattoja irti, liukuovikaapistossa ovet väärin asennettu ja sähköhommat jätetty kesken, alkoi huumorintaju olla hiukkasen koetuksella.

Paluumuutto viivästyi 1,5 viikolla ja toissa viikonloppuna vihdoin saatiin viettää vapaa viikonloppu kotona. Kämppä on edelleen täynnä purkamattomia muuttolaatikoita, koska säilytystilaa tällä hetkellä uusitussa kodissa on vähemmän. Isompaa konmaritusta siis tiedossa, mutta missä helevatan välissä, kun muutakin akuutimpaa olis tehtävä ja työpäivät kiitettävän pitkiä?

Livemusiikkia jälleen, ah, miten ihanaa!

Meikäläistä pidempään seuranneet tietävät, että me ollaan mieheni kanssa livemusiikin ystäviä. Moni meidän lemppariartisti vetelee viimeisiään ja on lopettelemassa uraa, joten ollaan monesti varattu sitten liput tuollaisten artistien konserttiin.

Helmikuun alussa piipahdettiin Viking Gracella nauttimassa Flame Jazz tunnelmasta ja pian sen jälkeen suunnattiinkin Manchesteriin.

Manchesteriin me mentiin katsomaan jäähyväiskiertueella olevaa Cyndi Lauperia ja Manchesterin Co-Op Live oli kyllä mahtava keikkapaikka. Juomanmyyntipisteitä ja vessoja oli areenalla siihen malliin, ettei jonoja syntynyt edes naisten vessoihin. Juu ja yli 70-vuotias Cyndi Lauper veti kyllä huippukeikan ja äänikin oli ihan priimaa. Paremmin hän jaksoi lavalla heilua kun mieheni ja minä, joten ei voi muuta kun toivoa, että ite ollaan elossa vielä parinkymmenen vuoden päästä.

Ymmärrän puolta Eurooppaa. Britit on raivostuttavia lomailijoita!

Manchesterin keikalle ei voitu sitä astetta parempaa hotellia ottaa, sillä samoille ajoille osui mm. Uuden-Seelannin risteilyn loppumaksu. Kermapeffoina kuitenkin haluttiin loungeoikeudellinen huone ja hiukkasen kokoa huoneelle, joten hotelliksi valikoitui hyväsijaintinen Crowne Plaza Manchester City Centre ja sen 1 King Bed One Bedroom Suite. Pari yötä me vaan majoituttiin Manchesterissa ja hotellin Club Loungeakin ehdittiin vain ensimmäisenä iltana käyttää, mutta olipahan ilta.

Hiukkasenhan minä ihmettelin, kun Crowne Plaza Manchester City Centren Club Loungessa oli iltacocktailien aikaan lappu, jossa mainittiin alkoholijuomien rajoittamisesta kuuteen juomaan. Eihän sitä tietty ollut tarkoitus ryypätä siellä, mutta ihmettelin moista tavallisesta poikkeavaa mainintaa. Illan myötä ymmärsin tilanteen.

Hienostuneen, hiljaisen kittaamisen sijaan brittiläiset älämölösivät ja käyttäytyivät kuin koululaisryhmä konsanaan. Porukka tosiaan tuli pämppäämään juomaa kiitettävään tahtiin kuin sienet ja ääntä oli siihen malliin, ettei me mieheni kanssa paljoa voitu keskustella.

Juu, ei herunut pisteitä Loungelle saatikka brittiläisille pämppääjille. Alan ymmärtää, miksi Etelä-Euroopassa ollaan käärmeissään saarivaltiosta tuleville lomailijoille.

Laivoja ja kaukomaita horisontissa

Tän kaiken energiaa vievän muuttoraivausrumban keskellä on sentään jotain valonpilkahduksia paremmasta.

Vajaan viikon päästä suuntaan Turkuun ja käyn katsastamassa telakalta palanneen, uudistuneen Baltic Princessin. Tallink Silja uudistaa tosiaan laajamittaisesti Baltic Princessin matkustajatiloja ja mm. Grill House, infoaula, laivan myymälät sekä Piano Bar saavat telakoinnin aikana uuden ilmeen. Saas nähdä, mitä tykkään uudistuksesta, somessa kerrotut telakkakuulumiset ainakin lupaavat onnistunutta lopputulosta.

No, eipä siinä muuten kaikki. Maaliskuun loppupuolella piipahdan vielä äidin asioita hoitamassa Itä-Suomessa ja pian sen jälkeen suuntaankin mieheni kanssa Australiaan. Sydneyn liepeillä asuva Aussikamu D on järkännyt meille kaikenlaista aktiviteettiä muutaman päivän ajaksi ja kaikkea jännää onkin tiedossa. Reissun kruunaa vielä 12 päivän risteily Celebrity Edgellä Uuteen-Seelantiin, joten pysykeehän kuulolla. Komeita maisemia ja risteilytunnelmia siis tiedossa.

Onkos teillä kevätreissuja suunnitteilla?

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa, Blogit.fi -sivustolla ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.