Voi niitä kultaisia muistoja lapsuudesta ja nuoruudesta ruotsinristeilyjen saralla. Kuulun siihen sukupolveen joka vanhempineen suuntasi Tukholmaan, käveli Vanhankaupungin kautta Åhlénsiin ja osti ison kasan voipaketteja jotka toi ne sitten kylmäsäilytyksessä kotio. Tax-freestä ostettiin iso kasa karkkeja sun muuta, eikä tuolloin oltu köyhiä eikä kipeitä sillä Tax-freen hinnatkin oli jotain ihan muuta kuin tänä päivänä.
Onnesta muikea K m/s Mariellalla/Olympialla joskus 80-luvulla, kuvan ottajasta ei tietoa.
Ja voi että sitä viihdettä. Aivokoppani nystyröihin Stevie Wonderin ”I Just Called To Say I Love You” -kappale on syöpynyt erityisen läpimänä mieleen, sillä mm. sitä kappaletta laivan orkesteri soitteli m/s Viking Sagan/Songin yökerhossa ja minä kuuntelin ihastuksissani. Vuodet vierivät, matkaseura omista vanhemmista ja pikkuveljestä muuttui omiin kavereihin ja siellä me nuoret naisenalut biletimme yökerhossa kuin viimeistä päivää. Boney M-yhtyeen taustalaulajat ihmettelivät minua hisseillä kun olivat nähneet minut vähän aikaisemmin toisella laivalla (kyllä, minä suorastaan asuin laivoilla tuohon aikaan), Tauski Peltonen antoi evil eyeta minulle ja kaverilleni kun kaveri pyysi ottamaan kuvaa Isto Hiltusesta joka oli oikeasti Tauski, ja ja ja… Tallinkin laivalla (silloin kun Tallink oli Tallink ja Silja oli Silja) kuulutettiin ”kuuma kuuma Erotic Shown” alkamisesta puolilta öin ja sinne kansa vaelsi katsomaan vähäpukeisia neitokaisia tanssimassa cancania. Soittipa erään kerran tanssibändi Saaremaa Valssia niin mukavasti että päätimme mieheni kanssa ottaa kyseisen valssin vironkielisenä omaksi häävalssiksemme. Oli siinä tosin meillä oma lehmä ojassakin: Annoimme vironkieliset sanat häävieraille kouraan ennen häävalssia ja siinähän häävieraat tankkasivat vironkielisiä sanoja paperista kun me saimme tanssia rauhassa valssia jota emme olleet harjoitelleet kovinkaan paljoa.
Paljon mukavia muistoja laivojen viihteestä ja risteilyistä vuosikymmenten saatossa. Paljon on muuttunut sitten 70-90-luvun ja viimeisinä vuosina laivayhtiötkin ovat joutuneet ruveta hankkimaan kunnon esiintyjiä laivoille. Minun mielestäni se on hienoa, sillä niin vain alkaa iänikuinen Itämerellä sahaaminen väsyttämään ja tämä nainen kaipaa muutakin kuin buffettia ja ylihinnoiteltua tax-freetä.
Että niin, eihän meidän pitänyt mennä tammikuussa laivalle kun kuitenkin kävimme uutena vuotena ja helmikuussa sekä maaliskuussa on jo risteilyt tulossa. Facebook on siinä mielessä jännä laitos, että jotenkin vain googlen tapaan sivuille alkaa ilmestyä mainoksia mahdollisesti kiinnostavista jutuista. Niin vain yhden esiityjän mainos sai meikäläisen miehen kanssa innostumaan niin paljon, että varausnappia oli vain pakko painaa ja Viking Goes Wild-hinnatkin hymisyttivät siihen malliin ettei nyt ihan paljoa matkan hinta kirpaissut.
Jos täällä on nyt vaikkapa jazzin taikka Nat Newborn Big Time-faneja niin tässäpä pieni selostus kopsattuna Viking Linen sivuilta: ”Valtakunnan valioista koostuva 14-henkinen kokoonpano laulusolistina Nat Newborn, tuo swing-terveiset 50- 60 -luvun tyyliin ja tarjoilee svengiä, joka kutittaa korvien lisäksi myös tanssijalkaa. Orkesteri versioi Ernio Arriconen johdolla monenmoista maan ja taivaan väliltä, aina AC/DC:stä Apulantaan, Lady Gagasta Sir Sinatraan, unohtamatta tyylinmukaisia originaaleja Natin omasta sävellys/sanoituskynästä. Orkesteri kasvaa tällä risteilyllä kitaravahvistuksen ja kahden taustalaulajattaren myötä 17-henkiseksi. Swing- ja jazzrytmit täydentyvät funkyn ja soulin sävyillä, ja välillä orkesteri yltyy jopa rock?n rollin villiin menoon ja meininkiin.”
https://www.youtube.com/watch?v=tXj_CQ3KmqU
Kiinnostuitko? Nat Newborn Big Time esiintyy Viking Gracella lauantaina 24.1.2015, matkasi pääset varaamaan vaikkapa suoraan Viking Linen sivuilta joille linkki tässä.

Comments
2 vastausta artikkeliin “Niin se viihde vaan sai tämänkin naisen varaamaan taas risteilyn”
Ihana millainen risteilyhistoria sulla on takana 🙂 Mua alkaa aina näitä postauksia lukiessa tehdä mieli laivalle. Suunnitelmissa olisi Matteon kanssa lähteä Tukholmaan ensi kesänä, ja kokea samalla laivakulttuuria. Tallinnan lautalla olemme jo olleet ja kyllä se oluen raahaaminen ihmetytti Italian poikaa…. 😀 On siellä laivoilla aina se oma tunnelmansa.
Hahhah, voin kuvitella Matteon mietteet tuolloin sillä kyllä minäkin ihmettelen sitä välillä. Olen oppinut jo kiertämään huterilla kärryillä olutta rahtaavat ihmiset kaukaa sillä niiden toiminta harvoin päättyy hyvin. Ottakeehan Viking Grace projektiksi sitten niin näätte vähän muutakin meininkiä 🙂