Hyi mua, saan varmaan jonkun jos toisenkin vihat niskoilleni mutta mun on pakko avautua. Mä en voi sietää artistia nimeltä J. Karjalainen. En sitten yhtään. Sen laulut on masentavia, sen ääni on aivan kamala, enkä mä en vaan löydä yhtään hyvää sanottavaa koko tyypistä! Jotta iltani olis perfect, guess ketä mä olenkaan menossa kattelemaan illalla Porin Otava Factorylle? Itse aivokoppani negatiivisella rääkymisellä räjäyttävää J. Karjalaista…
Mies oli niin maan innoissaan kun huomas J. Karjalaisen esiintyvän Pori Jazzeilla. Se halus kovasti mennä kattelemaan sitä ja kysy mua mukaan. Osallistumiseni oli vapaaehtoista koska se ties mun inhoavan sitä äijää, mutta halusin suoda miehelleni kivan illan. Tylsää sillä olis ollut siellä konsertissa yksinään takuuvarmasti joten siellä mä nyt sitten istuskelen, seison or whatever haavi varmasti lattiaan saakka auki.
Voishan sitä vetää keskivertoa enemmän bissee tai vinkkua niin että mikä tahansa musa alkaa kuulostaa hyvälle, mutta seuraavana aamuna olis oltava kondiksessa pikkurilli pystyssä-brunssille. Ryytyneenä ei passaa sinne lähteä ja totuus on se, että nykyään edellisen illan bilettäminen näkyy ja tuntuu pari päivää bilettämisen jälkeen. Ei oo vaan mun juttu.
Että tämmöstä tänään. Pakko olla vaan ajattelematta koko rääkyjää ja olla kuuntelematta radiota niin eiköhän se tästä. Tärkeintä tässä on kuitenkin se, että mä pääsen miehen kanssa pikkasen haistelemaan Pori Jazz-tunnelmia. Mitään meille sopivaa artistia ei tällä kertaa löydetty listalta joten Kirjurinluoto jää käymättä. Jos keli on hyvä ja fiilarit korkealla, me saatetaan kuitenkin pistää piknikki pystyyn vastarannalle. Siinäkin on mukavasti tunnelmaa.
