Tiedättekö mitä? Meidän perheen viikonlopussa ei ollut oikeastaan mitään superkaunista eikä tämä postaus sisällä hienoja aseteltuja tavaroita taikka herkullisia ruokakuvia. Ryydyttävä työviikko päättyi kaiken maailman menemisiin mutta silti se oli kaiken kaikkiaan todella ihana koska minä otin itseäni niskasta kiinni enkä siivonnut. Enkä tehnyt sitä sun tätä menemisten välissä vaan keskityin itseeni, perheeseen ja mieheeni. Nautin kaikista pienistä hetkistä erityisesti miehen kanssa, keskustelin, katselin häntä, kosketin ja kuuntelin. Aika imelältähän tuo kuulostaa, mutta näin Ilta-Sanomien rakkausviikon kunniaksi avasinpa minäkin sanallisen arkkuni ja sanon vain että aika mahtavia tunteita miestäni kohtaan vielä 16 vuoden jälkeenkin.
Päätettiin perjantaina myös jättää nettailemiset sikseen ja pitää tietokoneet, tabletit, kännyt sun muut visusti poissa kourasta. Täytyy myöntää että se oli aika myönteinen ratkaisu, vaikkakin teki hiukkasen tiukkaa aluksi. Jouduttiin nimittäin kirjoittelemaan illan aikana paperilapulle yhtä sun toista jotka piti tarkistaa seuraavana aamuna netistä kuten mm. se minä vuonna Herreys voitti euroviisut. Miten sitä onkaan pärjännyt ennenvanhaan ilman nettiä?

Tuntui jotenkin ettei pyykkivuorikaan ketuttanut niin paljon kuin ennen joten liekö ollut tällä naisella jo pikkuisen kevättä rinnassa kun ulkona paistoi eilen aurinko. Tai sitten pirteiden nuorten maajoukkuepelaajien esitys lauantaina sai meikäläiseenkin virtaa kun käytiin katsomassa maalirikasta matsia.

On ne sitten niin suloisia…

Jottei nyt ihan ilakoinniksi mennyt tämä elämä niin liekö kentän laidalla istuskelu aiheuttanut sen että kuukauden verran vaivannut yskä sai kaverikseen järkyttävän räkätaudin. Tänään oli jo pakko käydä uudestaan lekurissa ja nyt troppeja on yhteensä viisi erilaista, joista kolme olen ottanut vasta apteekista ulos. Saikkua on nyt aluksi kolme päivää mutta pääkoppani tuntien ajatukset on koko ajan töissä. Sairaslomasta siis on aivan turha puhua, huolilomalla tässä ollaan sillä tämän viikon loppupuolella pitäisi olla sutkoht hyvässä vedossa ja työtkin olisi tehtävä ennen sitä. Mission Impossible. Again.
Comments
2 vastausta artikkeliin “Ihana viikonloppu ja kökkö viikon alku”
Ai miten hyvä idea tuo ilta ilman tietokoneita ja tabletteja. Voisin ottaa täälläkin ohjelmaan vaikka perjantaina, onhan kyseessä kuitenkin valentines day. 🙂
Huomasin tuon rakkausviikon Iltasanomien etusivulta, jossa otsikko ”rakastuin puhelinmyyjään” herätti uteliaisuuteni ja pakotti klikkaamaan. Mahtavia tarinoita ihmisillä!
Huh, unohdin jo tuon ystävänpäivän! Kerkeän varmaan unohtamaan sen taas uudestaan mutta eiköhän mies muistutasiitä vielä 😉 Kannattaa todella kokeilla tuota iltaa ilman tietokoneita sun muita härpäkkeitä, tekee takuuvarmasti hyvää. Ja mahtavia tarinoita tosiaan ”rakkausviikon” ihmisillä, taitaa tuo minunkin tarinani olla aika ihmeellinen jos rupeaa asiaa tarkemmin miettimään.