Alppireissu Day 12: Jospa kävis vielä Wienissä!

Päivä 12 ja pieni roadtrip-väsymys alkoi iskeä meihin, sillä emme intoutuneet kiertelemään Innsbruckissa oikeastaan ollenkaan. Söimme D:n kanssa maittavan aamupalan kauppakeskuksessa ja pyörimme siinä lähistöllä napsien kuvia keskustasta.

Jösses mitä namia!

Noin 130 000 asukkaan Innsbruck jäi todellakin kokematta, mutta pienesti tuli sellainen olo ettemme myöskään menettäneet paljoa. Keskustassa oli kauniita rakennuksia kun vain jaksoi katsella ympärilleen, mutta aamulla kadut olivat täynnä lastausautoja minkä takia valokuvien ottaminenkin vaati hieman töitä.

Helblinghaus

Tulipa Innsbruckin The nähtävyys, 1400-1500-luvulla rakennettu Kultainen katoskin (Goldenes Dachl) kävelyllämme vastaan. Nimi tulee katoksen kullatuista kuparipäreistä joita löytyy 2.657 kappaletta. Kyseiseltä parvekkeelta ylimystö ihaili aikoinaan edessä olevan aukion tapahtumia ja turnajaisia.

Goldenes Dachl

Kauniiden rakennusten lisäksi minua itseäni miellytti loppujen lopuksi myös kaupungin halki virtaava Inn-joki, jonka väriä jaksoin ihmetellä hetken jos toisenkin. Valitettavasti en saanut vangittua kameralle joen oikeaa väriä, sillä se oli vieläkin vaaleampi luonnossa.

D:llä oli ollut pienoinen haave nähdä Euroopan turneellaan vielä Wien joka oli hieman väärässä suunnassa Zürichiin nähden, mutta mieheni kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen päädyimme kuitenkin suuntaamaan auton kohti Wieniä. Matkamme budjetti alkoi olla jo niissä rajoissa, että valittavasti hotellin tärkein kriteeri oli hinta ja niinpä varasimme Wienin lentokentän läheisyydestä kolmen tähden EuroHotel Airport Vienna-nimisen hotellin. Huonehinta 42 euroa (kolmen hengen huone) oli enemmän kuin hyvä, parkki oli ilmainen ja kun hotellin parkkipaikkakin näytti olevan täynnä autoja ja lapsiperheet lampsivat ovesta sisään huokaisin helpotuksesta. Ei kait tämä nyt niin paha hotelli voi olla?

Jaaa-a, mitäs sitä sanoisi. Palaan piakkoin tuohon hotelliin uudestaan ihan oman arvostelun myötä, sillä budjettimatkalaiselle/henkilölle joka tarvitsee vain jonkun edullisen ja melko ok paikan nukkuakseen lentojen välillä EuroHotel Airport Vienna on ihan suositeltava vaihtoehto.

Hotellin lähiseutu oli melko mielenkiintoinen sillä siellä oli tasokkaitakin (?) taloja ja ihan rauhaisaa. Kävelimme illalla metsästämässä läheltä ruokaa, joten päädyimme aterioimaan pienoisella snägärillä jossa oli terassi. Kasvissyöjälle paikka oli melkoinen painajainen, mutta onneksi salaattia oli sentään tarjolla rasvaisten ranskalaisten kaveriksi.

Rauhallisesta sijainnista huolimatta (katsokaas näkymiä terassin ”ikkunasta”, kuva alla) muutamat snägärin asiakkaat sai meidät kaikki hieman epäilevälle kannalle. Naapuripöydässä istui julman näköisiä tatutoituja miehiä jotka mulkoilivat meitä pidemmän tovin eikä ihme. Emme olleet ainoastaan täysiä turisteja, vaan D istui paikallaan aidon ison Louis Vuittonin kassin kera, isot kultakäädyt kaulallaan ja sormukset sormissa.

Ateriamme söimme tuona iltana hyvin hitaasti odottaen epäilyttäviä henkilöitä lähteväksi. Kun he vihdoin lähtivät, poistuimme odottelun jälkeen kiireen vilkkaa ravintolasta tiiviisti ympäristöön kuikuillen.

Pitihän sitä jotain extremeä ja jännitystä hankkia loppumatkaksi, eikös juu?

P.S.: Rakkaat matkalaiset, pohtikaapa ihan oikeasti sitä onko arvokkaiden korujen ja hienojen laukkujen käyttämiseen joka tilanteessa tarvetta kun reissaa tuolla maailmalla.