Nyt on kuulkaattes tämä nainen väsynyt. Parina yönä on tullut herättyä tuon kuopuksen takia ja valvottua jonkin verran mutta viime yö oli jotain niin kamalaa, että tämän äidin sydän otti muutaman tyhjän lyönnin. Kertoisin jos voisin, mutta aivot ovat niin pahaa hyytelöä tällä hetkellä ettei tekstikään taivu. Sen vain sanon että viime yönä jouduimme soittamaan hätäkeskuskseen toisen lapsemme takia ja ambulanssi joutui käymään meillä yön pimeimpinä tunteina. Loppu hyvin kaikki hyvin, lääkkeistä oli toivottu apu mutta sen minä vain teille sanon ettei mikään ole niin kamalaa kuin nähdä oma lapsi reagoimattomassa kunnossa ja joutua soittamaan hätäkeskukseen.
Kolmesta tunnista on tämän naisen yöunet tehty viime yönä. Herännyt olen siinä välissä useita kertoja sillä seurasimme lapsen vointia eikä uni kyllä muutenkaan maittanut. Olo on lamaantunut, mutta mikään ei ole mahtavampaa kuin nähdä nuo lapseni niin suloisina ja kunnossa. Olen onnenpekka, ja sen minä uskon että eilisessä oli jälleen mukana johdatusta. Ehkä oma isäni pilven päältä piti huolen, ettei mitään vakavampaa tapahtunut.
Mutta pieni ajatus minulla tänään tämän kaiken jälkeen nousi päähän. Hehkutinko minä taas liikaa ja olin liian onnellinen tulevista menoistani? Oppisinkohan minä joskus tuosta ajatustavasta eroon?
Nuo laput minä kyllä säilytän….
Äidit ja isät, halikaa lapsianne!

Comments
6 vastausta artikkeliin “Kauhujen yö”
Onneksi kaikki meni loppujen lopuksi hyvin! Se on kamala juttu, jos läheinen ihminen joutuu jonkinlaiseen vaaralliseen tai reagoimattomaan tilaan :/.
Mutta sen verran sanon, että unohda tuollaiset ”Hehkutinko liikaa” puheet saman tien. Siinä ei ole mitään yhteyttä negatiivisiin asioihin. Negatiivisuus voi tuoda mukanaan negatiivisuutta, mutta positiivisuus ei tuo sitä koskaan.
Kiitos Jerry sanoistasi. Minä mietin tuota mainitsemaani asiaa hyvin vähän aikaa kun se taas pulpahti puskista siinä istuessani julkisessa kulkuvälineessä. Kun pohdin asiaa tarkemmin, meillehän kävi jutussa loppujen lopuksi todella hyvin. Huonomminkin olisi voinut käydä ellemme olisi havahtuneet yöuniltamme poikkeavaan tilanteeseen.
En todellakaan voi kuvitellakkaan miltä tuollanen tilanne vanhemmista tuntuu! Onneksi kaikki päätyi kuotenkin onnellisesti! Kyllä varmasti tällänen saa miettimään, ettei kaikki olekkaan niin itsestäänselvää. :/
Kaikki tosiaan päättyi onnellisesti mutta jotenkin jännästi sitä ei osaa asettua nukkumaan. Lapsemme nukkuu tämän yön huoneessamme vaikka kaikki onkin hyvin. Olen varmaan haukkana kyttämässä koko ajan hänen olemistaan siellä patjalla pötköttäessään. Kaikki ei todellakaan ole itsestään selvää, viime yö oli kyllä niin kaoottinen että välillä sitä oikein ei uskonut tilanteen olevan edes totta.
Onneksi selvisitte säikähdyksellä. Voin vain kuvitella, miten kamalalta tilanne on tuntunut. Voimia!
Kyllä se oli kamala tilanne. Osasin just ja just näppäillä 112 puhelimeen mutta sen jälkeen oli pakko antaa puhelin miehelleni. Minä en paljoa saanut sanaa suustani. Kyllä oli mieskin järkyttynyt kun ymmärsi ettei lapsesta saa mitään reaktiota ”irti”. Toivon todella ettette joudu koskaan samaan tilanteeseen, oikeastaan samaa tilannetta en toivo kellekään.