Kyllä täytyypi myöntää että luottokortin kopiointi voi syödä mieltä aika mukavasti. Olen odottanut edes jotain tietoa pankilta miten asiassa edetään tai missä vaiheessa he ovat, joten pääni on täynnä pelkkää Visa-korttia tällä hetkellä. Olo on todella loukattu ja haluaisin saada syylliset vastuuseen. Olemme miettineet kolme eri vaihtoehtoa luottokortin kopioinnille, ja kaikki ne mahdolliset kopiointihetket ovat tapahtuneet kolmessa eri maassa. Olen siis toiveikas siitä että edes jotain oudoista Paypal-ostoksista selviää, meillä kun ei ko. tiliä todellakaan ole.
Me olimme miehen kanssa melkoisen närkästyneitä lauantaina kun kiinnitimme huomiota noihin erikoisiin ostoksiin Visalla. Viikonlopputunnelmat laskivat sen siliän tien ja ajatukset olivat koko ajan pohdinnoissa siitä, missä kortin kopiointi olisi voinut tapahtua. Päätimmekin sitten tehdä pikkuisen helpompaa ruokaa, ja valmistimme jonkun uuden kaupasta maistiaisiksi ostetun valmiin kastikepurkin riisin ja kanan kaveriksi. Ruoka oli valmis mutta oma olotila oli vielä semmoinen, että kävin ylikerroksilla Visan takia. Liekö se ollut syynä siihen, että nenästä alkoi vuotaa verta paineella ja pakkohan se vuoto oli tukkia tupolla. Vuoto kesti pitkään joten päätin ruveta sitten syömään tupponi kanssa ruokaa. Olihan siinä kastikepurkissa pikkuinen maininta tulisuudesta mutta järkytys oli suuri kun lappasimme ruokaa suuhun. Ateria oli todella tulinen ja jossain se raja meilläkin miehen kanssa menee vaikka pidämmekin hieman tulisesta ruoasta.
Se oli kyllä viimeinen niitti ja meitä alkoi naurattaa. Fiilarit oli pilalla rikoksen uhriksi joutumisen takia, ruokakin oli pilalla ja siinä minä istuin räjähtäneenä otsasuoni tykyttäen tuppo nenässäni ja tunsin itseni taas niin ”nätiksi”. Tuo hetki laukaisi kaiken, katselimme miehen kanssa toisiamme, pyörittelimme päätämme ja yritimme syödä hampaat irvessä tulista ruokaamme kun muutakaan ei siihen hätään ollut. Vettä meni aterialla muutama litra ja illalla kyllä närästi komiasti mutta parasta tuossa koko tilanteessa oli se surkuhupaisuus joka kevensi tunnelmaa.
Päätin ottaa kaiken sen jälkeen löysin rantein. Eilen kodissamme vilisti viisi tenavaa ja kyllähän siinä ajoittain nousi desibelit mutta mitäpäs tuosta. Siivoilin eilen pikkuhiljaa ja ihme kyllä nättiä tuli. Sänky se vain häiritsee meikäläistä tekemällä selän kipeäksi mutta mitäpäs tuostakaan. Vaihtoaika on umpeutunut mutta jos mikään testaamistani kotitekoisista patjan kovuusluokista ei auttanut minua testiaikana, niin mihinpä minä olisin edes voinut patjaani vaihtaa. Selkä kipeä, kiva lasku maksettavana huomenna sängystä joka ei toimi ja muutoinkin tilit on huudellut hoosiannaa kun viimeisimmät rippeet noista kesän ostoksista lankesi tänään maksettavaksi.
Hahhah, elämä on. Se on kuulkattes nyt niin että tämä nipottaja on joko menettämässä järkensä taikka sitten vihdoin ja viimein on oppinut ottamaan löysemmin rantein. Tiedä sitten kummasta on kyse mutta minä nautin tästä olotilasta!
P.S: Nyt ei ole kuvia tarjolla kun eipä tuo kamera jaksanut laulaa viikonloppuna.
Hyvää alkanutta viikkoa, rakkaat lukijat!