Huoh, nyt saa Alppireissun purkaminen jäädä vähäksi aikaa sillä motivaatio moiseen kirjoitteluun on pikkuisen nollassa. Minä en tosiaankaan ymmärrä miten tuon oman tautinsa saisi kuriin, sillä pää on suorastaan täynnä räkää, otsalohkoa jomottaa eikä kaikkea tavaraa tule myöskään niistämällä ulos. Kohmelopään kanssa olen yrittänyt edelleen sinnitellä töissä vaihtelevin tuloksin, niin vaihtelevin että meinasin eilen nukahtaa työpisteelleni. Inhoan siis räjähtänyttä minua ja olotilaani, mutta samanaikaisesti olen kokenut vanhemmuuden ihania hetkiä. Toissapäivänä esimerkiksi keskityin täysillä kuopuksen suureen suruun siitä, ettei meidän perheeseen voida ottaa lemmikkiä. Pitkään siinä meni kun kävimme rauhassa asiaa läpi ja totta vie se oli poissa kodinhoitoajasta, mutta olen niin ylpeä itsestäni kun homma tuli hoidettua erittäin kauniisti näin omasta mielestäni. Pienet on tämän äidin ilot, mutta noista onnistuneista kriisinhallintahetkistä saa niin paljon virtaa ja uskoa siihen, että toimii kasvattajana oikein.
Kasvattamisylpeyttä tuli muuten myös siitä, että meidän molemmat lapset sitten vaihtoivat harrastusta tänä syksynä ja tuemme vaihtoa täysin. Saan nyt varmasti joidenkin vanhempien vihat niskaan, mutta meidän lapsilta loppui innostus harrastukseen siinä vaiheessa kun urheilusta tuli suorittamista ja tähtäsi enemmän kilpailun/ammattilaisuuden puolelle. Nyt tilalle vaihtui harrastukset, joissa tehdään juttuja mm. liikunnan ilon eikä suorittamisen vuoksi, joten eiköhän nämä nykyiset harrastukset ole parempia lapsillemme. Me olemme aina olleet sitä mieltä että harrastaminen pitää tulla lapsen omasta halusta eikä siitä mitä vanhemmat tahtoo joten se, että näkee oman lapsen tekevän valintoja ja kuuntelevan omaa sydäntään tuntuu meistä vanhemmista aivan huipulta. Edellä kertomien asioiden takia olenkin tässä taputellut itseäni olalle kasvattajana useamman kerran viikon sisällä, joten nyt nautin tästä itsetyytyväisyydestä.
Niin juu, ja tyytyväinen olen myös sen takia että saimme vihdoin ja viimein miehen kanssa aikaiseksi rahdata luumme pikkuiselle shoppailukierrokselle eilen vaikka olinkin nukahtaa pystyyn. Tarkoitus olisi pistää keittiökoneet uusiksi, joten piipahdimme Gigantissa katselemassa liesiä, astianpesukoneita ja jääpakastinkaappeja. Tulimme illalla kotiin ja mies sitten rupesi vertailemaan eri tuotteita tarkemmin ja siinä menikin melkein puoleenyöhön. Onneksi nykyään on mahdollisuus tehdä vertailut suoraan netissä, sillä ennen vanhaan mies tuppasi rakentaa excel-taulukkoja kaikelle mahdolliselle. Muistan vieläkin sen kun hän vertaili esikoisellemme tulevia lastenvaunuja ja harmi ettei kyseistä excel-taulukkoa muistettu säilyttää, sillä se jos mikä oli rakennettu suurella pieteetillä. Sen minä muistan että mukana vilahti jopa sanat ilmastointi, törmäyssuojat ja jousitus, joten taulukko vaikutti enemmänkin autonvalintataulukolta. Niin tai näin, kiitos tuon taulukon hankimme oivat Emmaljungan vaunut joiden jälleenmyyntiarvo oli melko mukava vielä kahden lapsenkin jälkeen.
Anyway, The kodinkoneiden metsästäminen siis jatkuu vielä hiukkasen aikaa mutta päätöksiä pitäisi tehdä melko pian erinäisistä syistä. Samalla olisi tarkoitus pistää tylsät ja osittain elämää nähneet väliovet vaihtoon halavalla joten eilen taisi löytyä sopivat. Bauhaus tarjosi vielä ”paljousalennuksen” joten uusien väliovien vaihto ei tule paljoa maksamaan kun ovien määrä ei ole huimaava.
Että tämmöistä meidän perheeseen. Lapset ovat tyytyväisiä, vanhemmat väsyneitä mutta tyytyväisiä ja no, joskus on vain hyvä keskittyä elämään blogiartikkelien kirjoittamisen sijaan.
P.S: otin itseäni niskasta kiinni ja jumppasin jo klo 19.00 -> Ihan viisas ratkaisu ja rauhoitti iltaa. Kyllä minä olen niin ylpeä itsestäni.
P.P.S: Pikkuisenhan tässä olisi positiivisuushaasteen tynkää:
1. Tänään en ole yhtään niin väsynyt kuin eilen.
2. Olen ylpeä kasvatussaavutuksistani.
3. Minulla on ihanat lapset.
4. Keittiöön ja asuntoon tulee eloa pienien muutosten myötä.
5. Kahdenkeskistä aikaa oman kullan kanssa tiedossa ensi viikolla ja odotan irtiottoa kuin kuuta nousevaa. Saamme isovanhemmat hoitamaan lapsia vuorokaudeksi halvalla, kiitos Onnibussin (meno-paluut kahdelle henkilölle yhteishintaan 12 euroa).