Huhhuh, olipa tosiaan reissu m/s Silja Europalla. Kyseinen laiva oli meille uusi tuttavuus Tallinnan reitillä ja Turustakin olimme reissanneet laivalla viimeksi 15 vuotta sitten, joten olin varovaisen kiinnostunut piipahtamaan kyseisellä laivalla uudestaan.
Olihan laiva nähnyt elämää, mutta sen ymmärtää kun katsoi porukkaa ympärillä. En ole eläissäni nähnyt mitään vastaavaa edes samalla reitillä, sillä meno oli ajoittain aivan karseaa. Viina virtasi, hyttien ovet olivat sepposen selällään auki bileiden takia mutta lämmin kiitos Tallink Siljalle siitä, että hyttimme sijainti tuossa tilanteessa oli aika onnistunut. Toisella puolella ei ollut hyttiä ollenkaan ja toisen puolen hyttikin sijaitsi kauempana meistä joten rauha oli taattu. Kaiken kukkuraksi A4-hyttimme sisustusta oli uusittu, joten naapurihytteihin nähtynä reissasimme suorastaan huippuhytissä. Lapsiperheille en kuitenkaan suosittele kyseistä laivaa viikonloppuisin, sillä kaikkea reissuillaan nähneet lapsemmekin olivat hämmentyneitä. Taxfree pursusi lavojen ostajia, keissit levisivät pitkin lattiaa, porukka oli aivan tillin tallin jo tunnin päästä satamasta lähdöstä ja pari tuntia lähdöstä kyseltiin jo infosta apuja kun ”alkoholin vaikutuksen alainen mies makaa tiedottomassa tilassa hyttikäytävällä eikä reagoi mihinkään”.
Samana iltana kuulin järjestysmiehen pyytelevän radion kautta lääkäriä ja ambulanssia kun rappusten alapäässä makasi jokin mieshenkilö. Myöhemmin järjestysmiehet selvittelivät hyttikannellamme aivan toista juttua, putkassa itskeskeli joku örveltäjä isoon ääneen ja toinen uhkaili siinä miehistön tilojen edessä filmanneensa kaiken nauhalle. Tässä vaiheessa nuorin lapsistamme totesi toistamiseen minulle: ”Äiti, sitten kun minä olen aikuinen niin olen raitis”. Voi kuinka ihanalle tuo lause kuulosti, halasin lastani kannustavasti ja iloisena, vaikka tiesin että lapseni ajatukset saattavat olla hiukkasen toisenlaiset kun hän hiukkasen vanhenee.
Mitäpä tuohon lisäämään. Pyytelimme lapsiltamme anteeksi kun olimme tuoneet heidät Silja Europalle. Emme tosiaan voineet ymmärtää ennakkoon miten kauheaa meno voisi laivalla olla, sillä Baltic Princess oli samaisella reitillä jopa vappuna huomattavasti rauhallisempi. Meillä ei ole mahdollisuuksia reissata arkisin rauhallisempaan aikaan joten perheenä Silja Europa on nyt sitten nähty ja koettu eikä tarvitse enää sille laivalle mennä. Bilelaivana Silja Europa on kuitenkin äärettömän huippu, sillä ainakin meidän reissulla tunnelma tuntui olevan korkealla katossa ja onhan laivalla paljon tiloja jossa oleskella. Me aikuiset kävimme katsomassa myöhemmin illalla hiukan aikaa bilebändin showta tupaten täynnä olevassa yökerhossa ja täytyy myöntää että Disco Inferno oli aivan mahtava kieli poskella-bändi. Ammattitaitoisilta kavereilta vaikuttivat vaikkei laulaja nyt ihan parasääninen ollutkaan.
Ruoan nautimme Maxim à la cartessa paluumatkalla. Teen siitä erillisen arvionnin hiukkasen myöhemmin, sillä nyt on pakko alkaa siivoamaan.
Ja tiedättekö mitä? Viitaten aikaisempiin postauksiini mieheni stressistä, on ollut aivan ihanaa kuulla taas miehen hersyvä nauru, pussata antaumuksella ja katsella hymyileviä kasvoja. Eilen hytissä päivällä mies silitti yhtäkkiä poskani hellästi ja kehui minua kauniiksi. Olin väsynyt ja omasta mielestäni hieman vähemmän nätti, joten tuo mieheni ele tuntui niin ihanalle ja syöpyi ikimuistoisena mieleeni. Katsellaan mitä uusi viikko tuo tullessaan. Kiirettä varmaankin mutta tämä viikonloppu oli örvellyslaivasta huolimatta parempi kuin pitkään aikaan.