Jahas, aika oudon otsikon tuohonkin sain aikaiseksi mutta se kuvaa oikeastaan oikein hyvin näin ystävänpäivän aikaan omia häkeltyneitä tunnelmiani.
Minä olen nainen joka nauttii läheisyydestä ja kosketuksesta. Eipä tuo mieskään kavahda läheisyyttä vaan meillä pussataan, halataan ja kosketaan hellästi aikaa ja paikkaa katsomatta. Nyt ei ole kyse siis mistään irstaasta toiminnasta, vaan toisen kädestä kiinni pitämistä, helliä kosketuksia poskelle, käsivarteen, selkään/alaselkään, halaus taikka pikainen pusu julkisellakin paikalla. Nuo edellä mainitut ovat niin luontevia asioita minulle ja miehelleni ettei niihin edes kiinnitä oikein enää huomiota. Eipä tuo ole ongelma ollut ennen mutta nyt taitaapi olla.
Tämä ystävänpäivä nimittäin menee Dubaissa, tuossa hieman tiukassa maassa, jossa minun kaltaisellani tahattomalla hiplaajalla ja pussailijalla saattaa olla hiukkasen hankalat oltavat. Olen lainkuulainen kansalainen, mutta pelkään aivan kamalasti poliiseja ulkomailla. Netistä on tullut luettua kaikki kauhujutut Dubaista ja kavereilta olen kuullut vihaisista poliiseista jotka ovat joutuneet huomauttamaan koskettamaan erehtyneille turisteille. Normaali etukäteistutustuminen kohdemaahan on aina viisasta, mutta yltiöpäinen negatiivisuuksien kaiveleminen ei ole koskaan kannattavaa.
Olen karttanut Dubaita jo usean vuoden koska olen erittäin tietoinen tästä tahattomasta hiplailustani. Kyseinen kohde on kuitenkin samalla kiinnostanut minua valtavasti koska kenelläkään ei ole loppujen lopuksi mitään pahaa sanottavaa siitä. Oma vikanihan tämä tällaiseen tilanteeseen joutuminen on, sillä itse miehelleni Dubaita ehdotin. Saas siis nähdä miten tämän naisen käy.
Jos siis kuulette uutisista että suomalainen nainen on joutunut ikävyyksiin Dubaissa, tiedätte että kyseinen nainen on sitten minä. En sitten tehnyt mitään irstasta. Oikeasti.
Hyvää ystävänpäivää kaikille!
Ajastettu postaus. Olen varmaan jo selvittelemässä Dubain poliisille tekemisiäni.