Niin se vaan on, että kaikki lysti loppuu aikanaan. Aina. Jokseenkin kaihoisa fiilis iski, kun laivamme möllötti aamulla risteilymme viimeisessä vierailukohteessa, Puerto Vallartassa.

Olen jaksanut mainita varmaan useamman kerran helposta elämästä oikeilla risteilylaivoilla ja mainitsen siitä jälleen. Retkipäivinä, sellaisina jolloin laiva on satamassa aikaisin, mikään ei ole mukavampaa kuin tilata aamiainen hyttiin. Mekin tilasimme butlerimme tuomaan aamupalan sviittiimme Puerto Vallartassa, sillä halusimme aloittaa aamun mahdollisimman helposti kaikkien valmistelutohinoiden keskellä.

Öhöm, olisihan sitä pikkuisen voinut katsella ympäri sviittiämme. Meillä oli nimittäin oma espresso/cappuccino-kone ja maidotkin löytyi sviitistämme, mutta me hölmöt tilasimme kahvia ja maitoa. Milk tarkoittaa tilauslistassa ihan oikeaa maitotölkkiä ja fruit compote näköjään noita sokeriliemessä lilluvia persikanpaloja. Ja leipää kannattaa tilata useita annoksia. Nyt tiedämme.
Jotenkin vain Puerto Vallarta nimenä tuntui minusta juuri sellaiselta ”osta osta hyva paita”, paikalta, ettei minulla ollut kovinkaan suuria odotuksia kyseisen kohteen osalta. Meillä oli tässäkin kohteessa retki, joka sisälsi katamaraanimatkan, joten hiukkasen epäilevänä me miehen kanssa talsimme ison porukan kanssa kulkuvälineemme luokse. Onneksi kaikki vaikutti olevan kunnossa katamaraanilla ja viimeistään miehistön asenne sai sulatettua tämänkin naisen ennakkoluulot pois.

No nyt näyttää jo turvallisemmalta…

Viileätuulisesta ja pomppuisasta merimatkasta huolimatta Vallarta Adventuresin henkilökunta pisti kaikkensa peliin ja hauskuutti meitä matkalla Majahuitasiin. Porukalla riitti tunnelmaa, vaikkei aluksen baari ollutkaan vielä auki turvallisuussyistä. Turvallisuussyistä siksi, että Majahuitasissa meillä retkeilijöillä oli mahdollisuus snorklata ja meloa kirkkaissa vesissä.



Siellä sitä snorkkeliporukkaa on. Vallarta Adventuresin henkilökunta vahti tarkkaan, ettei yli-innokkaat snorklaajat eksyneet liian lähelle rantakivikkoa.

Tuossa taas odottelee keltaiset kajakit vesille laittoa. Meitä ei oikein innostanut miehen kanssa snorklaaminen kylmässä vedessä, joten päädyimme melomaan merelle.
Edellä mainittujen aktiviteettien jälkeen aluksella tarjottiin melkoisen maittava lounas ja me matkustajat pääsimme nauttimaan open barin tuomista juomamahdollisuuksista. Tarjolla oli alkoholittomien juomien lisäksi olutta, sekä joitain drinkkisekoituksia jotka tuntuivat uppoavan melkoisen ahkeraan monille seuraavan kohteemme, Yelapan jälkeen. Me suomalaiset pääsimme jälleen toteamaan sen tosiasian, ettei se nolokin tapa tanssia näe kansallisuutta, joten eräs amerikkalainen intoutui kiepsahtelemaan ”huipputanssijan elkein” paksun tangon ympärillä pienoisen humalan turvin.
Anyway, vanhassa kalastajakylässä Yelapassa aluksemme joutui ankkuroitumaan merelle ja meidät retkeläiset siirrettiin pienemmillä moottoriveneillä maihin. Meillä oli mahdollisuus joko jäädä rannalle ottamaan aurinkoa, tai patikoida tiettömän kylän yläpäässä sijaitsevalle vesiputoukselle uimaan. Miehen haaveena oli ollut vesiputouksella uinti, joten lähdimme kiipeämään porukan mukana. Vallarta Adventuresin henkilökunta piti meistä hyvää huolta ja paikkasi muutaman loukkaantuneen retkeilijän jalankin mukana olleilla ensiapuvälineillä.








Pienoisen patikoinnin jälkeen pääsimme vesiputoukselle. Sen äärellä oli pienoinen baari, josta sai virkistäviä, turistihintaisia juomia.


Uintiretken jälkeen palasimme takaisin katamaraanillemme ja suuntasimme takaisin Puerto Vallartaan. Open barista ei loppunut juoma, ja osa porukasta olikin jo melkoisessa kunnossa palatessamme satamaan.





Siinäpä se, päivämme Puerto Vallartassa. Me nautimme retkijärjestäjämme palveluista tosi paljon, huumoria löytyi mukavasti ja henkilöstö oli todella ystävällistä. Retkellämme olleella muutamalla omatoimimatkailijalla oli kokemusta retkijärjestäjästämme enemmänkin, ja he kehuivat retkijärjestäjäämme vuolaasti. Me risteilymatkustajat maksoimme retkestämme laivayhtiön ekstraa, joten kannattaa käydä katsastamassa tarjonta Vallarta Adventuresin omilta sivuilta, jos haluaa säästää roposia retkestään. Sivuille pääset suoraan tästä.
Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee. Niin juu, ja aivan tavismenoa löytyy Snapchatistä nimimerkillä Kthetraveller. Omalla vastuulla sitten.
Comments
2 vastausta artikkeliin “Meksikon risteily: Puerto Vallarta, Majahuitas ja Yelapa”
Voi että tuli ikävä laivalle! 😀 Te osaatte selvästi ottaa kyllä ilon irti huonepalvelusta. Ei olisi pitänyt lukea tätä postausta tyhjällä mahalla heti aamusta. Nyt tekisi niin kovasti mieli tuollaista laiva-aamiaista ja caesar-salaattia!
Voi ei, kiitti vaan viestistäsi, sillä mulle tuli kanssa ikävä lämpimien vesien laivalle! Onneksi on masu on täys ja tänään lähtö musikaaliristeilylle Siljalla 🙂
No, etteköhän te pääse jossain vaiheessa taas risteilemään. Teidän Silversea-risteily oli kyllä mahtava!