Ääni nimittäin. Niinkuin kerroin aiemmin, kaatoi mieheni flunssa sitten minutkin ja tänään oli jo pakko luovuttaa ja yrittää soittaa töihin että olen kipeä. Eihän puhelun vastaanottanut saanut minusta kovastikaan selvää, joten pistin sitten tekstiviestillä että sairaana ollaan. Ääni lähti perjantaina eikä ole palannut vieläkään, joten taitaa olla viisaampi möllöttää ihan hiljaa ilman suurempia kommunikointeja.
Blogi onkin siis jäänyt nyt kakkoseksi kun päässä kumisee tyhjyys ja olo on kuin jyrä olisi huristanut päältä ja pakittanut päälle uudelleen. Makuaistikin on kadonnut, sen vahvistaa uusin lempijuomani God Morgon tuorepuristettu omena- rypäle- ja mustikkatäysmehu inkiväärillä. Minen ole inkiväärin ystävä sitten yhtään, mutta täällä meikä lipittelee moista tököttiä onnessaan jo toista lasillista.
Anyway, tämä nainen liukeaa sänkyyn pötköttämään kun ottalohkoa kolottaa. Olis nääs ihana saada itsensä kuntoon melko piakkoin, sillä kesän lomakiireet alkavat pukata päälle. Tänä viikonloppuna suuntaammekin uudelleen Tampereelle ja yövymme meille tutussa Solo Sokos Hotel Torni Tampereessa. Viime joulukuinen piipahdus ei ehkä ihan onnistunein ollut, joten mielenkiintoista käydä katselemassa onko hotellin alkukangistelut saatu korjattua.
Siitä Tampereen keikasta se sitten lähtee, meidän perheen messevä kesä. Risteilyjä, ulkomaita, kaunista kotimaata ja Pori Jazzeja. Happy!