Uskomatonta miten paljon jouduin pohtimaan tätä asiaa kun Pako-Arjesta Jerry pisti minulle haasteen koskien brändiuskollisuutta. Monen monta päivää ja iltaa pohdin omaa suhtautumista brändiuskollisuuteen ja uskokaa tai älkää, myös sitä tapaa jolla asiasta puhuisin. Olen ystävällinen ihminen, hyvätapainenkin mielestäni, joten miten puhua asiasta josta minulla on todella tiukat ja takuuvarmasti jotain lukijaa loukkaavat mielipiteet suuntaan jos toiseenkin?
Pohdin omaa kulutuskäyttäytymistäni tovin jos toisenkin, ja yritin kaivella tuotteita ja asioita joita suosin enemmän kuin toisia. Ensin niitä ei tuntunut löytyvän yhtään, mutta pian aloinkin huomata että joitakin merkkejä kodissani/matkoillani vilahtaa enemmän kuin toisia mutten esittele teille nyt perustuotteita. Tähän alkuun minun on kuitenkin pyydettävä anteeksi kun en ottanut kuvia tuotteista, sillä yrityksistä huolimatta kovin harmonisia ja kutsuvia kuvia en tuotteista saanut värimelskan ollessa melkoinen.
Dermalogica
Herkkäihoisena olen kasvojeni kauneudenhoidossa luottanut useamman vuoden Dermalogican tuotteisiin, jotka olen huomannut erittäin hyvälaatuisiksi. Kritisoin korkeata hintaa, mutta olen valmis maksamaan laadusta.
Guess
Aurinkolasit, vaatteita, kenkiä, koruja, kello, laukkuja, muutama erilainen lompakko, siinäpä niitä. Ensin en kiinnittänyt huomiota tuohon, mutta niin vaan olen havainnut monet Guessin tuotteet ulkonäöltään ja laadultaan ihan hyviksi.
Samsung
Samsung tuntuu olevan tällä hetkellä kodin elektroniikan luottotuotteemme ja esim. puhelimenani on Samsung Galaxy S4 mini siitä syystä että pienenä ihmisenä pieni puhelin mahtuu näpsäkästi käteeni. Brändiuskollisuutta vahvempana minulla tuntuu olevan brändivastaisuus, sillä esimerkiksi iPhonea, saatikka mitään i-tuotetta ei meidän perheessä ole eikä tule. Kyse ei ole todellakaan Jerryn mainitsemasta iOS/Android -taistelusta vaan jostain suuremmasta, mutta hyvätapaisena ihmisenä jätän tähän asiaan kommentoimatta sen enempää.
Diners Club
Niin juu, ja lompakoissamme on asustellut hyvin pitkään niin Visa kuin Diners Club, sillä se sopii meidän tarpeisiimme paremmin. Amex on testattu, eikä siitä ollut niin paljoa hyötyä meille kuin Dinersistä jonka palkinto-ohjelma on meille sopivampi ja vuosimaksukin on halvempi.
Minä olen ihminen, joka on ikää myöten alkanut arvostamaan tietyn tuotemerkin sijaan tuotteen ulkonäköä ja laatua. En voisi kuvitella käyttäväni jotain tietyn mallista tuotetta vuodesta toiseen ja hankkia vain paranneltuja versioita siitä. Olin aikoinani merkkiuskollinen Nokialle, mutta Elopin myötä vaihdoin Samsungin puhelimeen enkä ole katunut yhtään. Kun mieheni kuitenkin hankki uusimman LG:n äskettäin, huomasin ihailevani kyseisen puhelimen ulkonäköä ja tiesin että Samsungin kytkyn jälkeen olisin taas vertailemassa useaa mallia uudeksi puhelimeksi. En siis tunnu olevan tässä vaiheessa kovinkaan uskollinen jollekin tuotemerkille sillä haluan pitää silmäni auki jatkuvasti. Ehkä kenties se The Tuotemerkki ei ole tullut vielä vastaan. Miksi ei?
Koska olen pienoisesti materialisti, se nainen joka bongaa lehdistä kalleimmat designvaatteet, kalleimmat laukut, kalleimmat autot. Katselen ihmisiä ympärilläni jatkuvasti ja huomaan kyllä kun jollain on laadukkaammat merkkivaatteet päällä, se parempi käsilaukku kourassa. Erään kerrankin ihailin messevän punaista Louis Vuittonia pitkään ja hartaasti huomaamatta että laukkua piteli itse Vappu Pimiä. Niin tyypillistä minua, ihmisestä viis mutta se käsilaukku! Himoitsenkin siis niitä, enkä voisi ajatellakaan käveleväni merkittömän käsilaukun kanssa missään. Guessin käsilaukut alkavat olla silmissäni ”so last season -halppislaukkuja” etten taida kyllä ostaa yhtään sellaista enää. Jos tililläni olisi miljoona, ei kaapissani olisi yhtään halppisvaatetta vaan garderoobini olisi Armania, Dioria jne. täynnä. Käsilaukkuni olisivat mm. Givenchyä ja Louis Vuittonia, mutta yhtään monogram-laukkua minulla ei käsivarsilla keikkuisi. Miksikö? Iso osa katukuvassa liikkuvista monogram, azur ja ebene -kuosisista laukuista ei ole oikeata Louis Vuitton -laukkua nähnytkään. Halvat kopiot, joissa ulkosauman kuvioinnitkaan eivät kohtaa saavat karvani pystyyn, enkä halua liikkua aidon samanlaisen käsilaukun kanssa missään. Merkkien yltiöpäinen korostaminen ei kuitenkaan kuulu tapoihini, joten Burberryn tyypillinen ruutukuvio ei ole se minun juttuni. Jos ostan jonkun merkkivaatteen, niin irroitettavaksi tarkoitetut merkit otan kyllä takuuvarmasti pois.
Jännä miten auringonvalo saa tämän naisen innostumaan värikkäämmistä laukuista. Tässäpä yksi meikäläisen huomion kiinnittänyt pirteä Louis Vuittonin laukku. Sama laukku löytyy muuten mm. punaisena jos tämä pirteä väri ei ole sinun juttusi. Kuva Louis Vuittonin Facebook -sivuilta.
Niin juu, entäpä auto? Allani olisi Audin, BMW:n taikka Volvon iso maasturi ja ihan vain sen takia, että meitä on kokonainen perhe ja tilaa tarvitaan eri lailla kuin kaksihenkisessä taloudessa. Mieheni sai äskettäin tarjouksen Lexukselta, kotimme oven eteen olisi ajettu hulppea ja kallis auto koeajoa varten mutta mieheni kieltäytyi. Mitäpä mieltä itse olin? Olisihan se ollut mukavaa testata messevän hintaista kiesiä, miltä se tuntuu alla, olisiko se ehkä ollut sittenkin se The Auto?
Hyi minua, tähänkö on tultu? Materian perään haikaileva nainen, joka piti aikoinaan tiliä eräässä pankissa vain ja ainoastaan sen takia, että konttorinumero viittasi Helsingin hienostoalueeseen jonka tienoilla aikoinaan asuin? Nainen, joka tuntee olonsa kotoisaksi istuessaan Karibianristeilijän sviitissä ja soittelee ruokatilauksia huoletta ilman mitään tunnontuskia omalle butlerilleen? Nainen, joka nauttii täysin siemauksin hienosta palvelusta viiden tähden Grand Hotel Kronenhofissa? Nämä on pahoja asioita, asioita joista yleisen käytännön mukaisesti saisi puhua kun moni ihminen taistelee Suomessa toimeentulosta, ison omakotitalon lainanmaksusta, terveenä pysymisestä. Onko näin? Kun te nyt luitte näitä mietteitäni, nouseeko teille karvat pystyyn sanomisistani, haluistani, materian himoitsemisesta? Sana on vapaa ja haluankin kuulla mielipiteitänne tästä.
Mutta jos nyt jatketaan tästä asiasta tarkemmin, onko minulla noita hieman hintavampia tuotteita isoa pinoa kotona? Ajamme kyllä isolla Volvolla, minulta löytyy mm. Furlan käsilaukku kotoa ja niin poispäin, mutta muutoin olen hyvin maltillinen. Voin pistää pienen kolminumeroisen (ennen pilkkua siis) summan johonkin yksittäiseen vaatteeseen tai kenkiin, mutta iloitsen myös vaikkapa viiden euron paitalöydöstä, juuri siitä jonka löysin jokin aika sitten Varkauden Prismasta. Ei minulla olisi ongelmaa mennä Louis Vuittonin liikkeeseen hakemaan itselleni käsilaukkua, mutta se tarkoittaisi luopumista minulle tärkeästä asiasta, melko usein toistuvasta matkailusta.
Minusta ei ole istumaan kotona useaa kuukautta ja reissaamaan ulkomailla kerran, pari vuodessa. Matkustaminen vaatii rahaa, ja esimerkiksi tässä kuussa Visaa rasittaa Royal Caribbeanin vuonoristeilyn loppumaksu, Madridin hotellit ja Prahan reissun varattu hotelli. Ei naurata, ei, joten Vuittonin laukut ja Armanin vaatteet jääköön tässä vaiheessa liikkeisiin, sillä me keskitymme maksamaan laskut suoraan kokonaisena emmekä lyhentelemään luottokortin maksueriä.
Kunnon lottovoittoa odotellessa. Piste.
Niin juu ja mites te lukijat? Jos olisi pakko valita, olisiko se matkailu vai muille päin näytettävät mammonatuotteet ensin, tyyliin Rolex -käsi ekaksi ovesta sisään? Tähän perään muuten laittaisin silmäniskuhymiön mikäli suosisin niitä blogikirjoituksissani.
Alla vielä Jerryn säännöt brändiuskollisuutta koskeviin postauksiin:
Luettele itsellesi tärkeitä brändejä ja pohjusta niitä hieman. Tyyli on vapaa, mutta jonkinlaiset kuvat aiheesta ovat tietysti plussaa :). Brändit voivat olla aivan mitä tahansa – kunhan ne ovat sinulle tärkeitä. Mainitse ja linkkaa Pako Arjesta –blogi ja mahdollinen haastajablogi postaukseesi. Lisää vielä oma linkkisi Pako Arjesta -blogin alkuperäisen postauksen kommenttiosioon ( www.rantapallo.fi/pakoarjesta/brandiuskollisuus ). Muista lisätä ohjeet omaan postaukseesi. Haasteen voi halutessaan laittaa eteenpäin
Comments
8 vastausta artikkeliin “Brändiuskollisuus ja paha, vihastuttava (?) tunnustus”
Tosi hyvä kirjoitus! Ei nousseet karvat pystyyn. Ei materialismissa ole mitään pahaa (jos nyt ei oteta huomioon tuhlattavia luonnonvaroja joka on jo ihan toinen kysymys), kunhan se pysyy suht järkevissä mitoissa niinku uskon sulla pysyneenkin. Jokainen kykyjensä ja varojensa mukaan, ei se ole suurempien asioiden kanssa taistelevilta pois jos joku toinen ostelee kalliita laukkuja tai vaatteita ihan vaan siksi, että pystyy. Jokainen pelaa niillä korteilla jotka on jaettu ja sen mukaan miten oman elämänsä rakentaa. Ja oman elämänsä saa käyttää niin kuin parhaaksi näkee, ainakin melkein.
Ja parhaita ihmisiä on ne, jotka pystyvät myöntämään oman materialisminsa. Ja varsinkin ne, joille ei tuota vaikeuksia ostaa sitä paitaa välillä vaikka sieltä Varkauden Prismasta.
Olisi muuten mielenkiintoista kuulla lisää tuosta sun i-tuotteiden vastaisuudesta. Onko taustalla eettisiä kysymyksiä vai jotain muuta? Lupaan omasta puolestani olla loukkaantumatta. 😉 Toki ymmärrän jos haluat olla asiasta hiljaa niinkuin jo postaukseenkin kirjoitit. Kunhan kokeilen onneani. 😉
Kiitos Meri! Ajattelin että minut lytättäisiin näiden halujeni takia mutta ainakin tähän mennessä näyttää hyvälle. Pysyn julkisesti hiljaa tuosta i-tuotteiden vastaisuudesta mutta eettistenkään asioiden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä 🙂
Hienoa, että osallistuit tähän, kiitos :)! Ja kiitos, että jätit sanomatta nuo i-vastaiset ajatukset, sillä niitä on kuultu liikaa xD.
En osaa sanoa laukkuihin yms. muotijuttuihin oikein mitään, mutta sen verran voin sanoa, että ymmärrän täysin, mikset haluat ostaa jotain todella yleistä kuosia aitona, jos kadulla näkyy jatkuvasti niitä kopioita. Enkä itsekään haluaisi ikinä ostaa vaikkapa G-Shock tai Oakley -kopioita (niitäkin on). Siinä ei ole mitään väärää, jos ostaa halvan tai kalliin laukun, mutta tärkeintä on se, että se on aito, vaikka se olisi Prisman kolmen euron laukku. Miksi pitäisi esittää mitään muuta kuin oikeasti on?
Ja hei, siinä ei ole mitään väärää, että on materian perään haikaileva. Se on ok niin kauan kuin se ei ole elämän tärkein asia eikä se tee ylimieliseksi. Eli jatka samaan malliin ;).
Täytyy myöntää, että suurin osa minunkin rahoistani menee juurikin matkailuun, jotta voi kokea niitä luksushetkiä ulkomailla. Toisaalta eroan sinusta siinä, että tähän mennessä niitä matkoja on tullut vain yksi tai kaksi vuodessa :P. Jos käytän rahaa muuhun kuin matkailuun, käytän sitä johonkin laadukkaaseen ja kestävään.
Mieluummin siis jatkan näin, että G-Shock etunenässä ovesta sisään, mutta se ovi onkin sitten Hiltonin Executive -huone tai vastaavaa ;).
Kiitos vielä hyvästä postauksesta!
Huoh, pelkäsin Jerry miten suhtautuisit postaukseeni mutta hyvä että ”kelpasi”. Ja täällä mennään koko vartalo edellä Hiltonin Executive -huoneeseen tai vastaavaan 😉 Kiitti kommentistasi!
En ihan tiedä, miksi pelkäsit, mutta turhaa se oli :P. Ja hyvin sanottu tuo Hilton :).
Kiitos. Ja tosiaan, uusi Hilton ja Executive -huone jo tiedossa kesällä, vähänkö ootan innolla. Näyttäisi siltä että tarjontakin on parempi kuin Sharjahissa 😉
Vau :)! Tästä kuulen kyllä mielelläni lisää jossain vaiheessa ;).
Saas nähdä mikä on totuus mutta ko. hotellin Executive Lounge -kuvissa (ei hotellin omilta sivuilla joten ei ns. tuunattuja kuvia) vilahtaa kunnolla evästä ja yhtä sun toista juomapulloa joten mielenkiinnolla odotan tuota visiittiä ja sitä mille välille tuo tuleva Lounge osuu kiertämistäni Loungeista. Eroja nimittäin on ja paljon.